torstai 31. tammikuuta 2013

Korkealla ja keinuen Elephant Villagessa



Hui, korkealla, keinuen, puhkuen ja päristen, välillä vettä roiskuen. Sellaista on norsukyyti.

Ensimmäistä kertaa kun Thaimaaseen poukkoilimme, oli tavoitteena ratsastaa norsulla. Snorklaukset ja sukellukset päätimme suosiolla jättää seuraaville reissuille ja toteuttaa edes yhden asian, mikä täytyy kokea. Niinpä siis etsimme lomailumestastamme eli Hua Hinistä paikan, jossa moinen onnistuisi. Vähän hakukoneisiin hakusanoja naputeltuamme löytyi Elephant Village Hua Hin. Hinta hiukan huimasi päätämme, mutta kun asia oli jo päätetty, ei ollut enää takaisin kääntymistä. Ei kai sitä Thaimaasta kehtaa tulla takaisin ja sanoa, että en ratsastanut norsulla kun oli liian kallista? (Varsinkin jos on jo ehtinyt toitottaa kaikille ratsastavansa tuolla kärsäkkäällä lomansa aikana...)



Matkaa norsukylään Hua Hinin keskustasta ei paljoa kertynyt, alle puolisen tuntia taksilla jos oikein muistan. Norsulla en ole koskaan ratsastanut, mutta hämäriä muistikuvia on kuitenkin, että jollakin lomamatkallamme olemme olleet seuraamassa huikeaa (surullista) norsu-showta, jossa kaksi norsua potki jalkapalloa. Hua Hinin norsukylässä meininki oli leppoisampi, pääsimme heti kierrokselle ja norsun selkään, huteraan keinuvaan koriin. Norsuratsastus oli töyssyistä ja jännittävää, kuljimme huonokuntoistakin maastoa ja täytyy kyllä sanoa, että aikamoisen hyvin tuommoinenkin dumbo pystyy askeleensa asettamaan niin, että pysyy pystyssä muhkuraisemmallakin polulla! Lucky-norsu, jolla ratsastimme, oli hassun herttainen tapaus, joka heitteli päällemme pariin otteeseen vettä 55 minuutin tepastelumme aikana. 

Norsujen kouluttamisesta ja siitä toisella k:lla alkavasta ikävästä sanasta en sanoa tämän enempää, enkä aio sen ihmeemmin ottaa kantaa asiaan, vaikka muutamat lehdet ovat nämä Thaimaan norsuratsatukset ja turistien kyyditykset ottaneetkin esiin negatiivisessä mielessä.  Norsuja kohdeltiin mielestämme hyvin, ne saivat pitää taukoja ja ruokaa. Mutta täytyy myöntää, että kyllähän ajurimme pieni "työväline" meitä hiukan vaivasi, kertokoon kuva enemmän kuin tuhat sanaa.




Tapasimme myös toisen ihastuttavan norsu-kamun, jolta sain oikein pusunkin. ;) Tyyppi teki  mahtavia temppuja, istui maahan, tanssi, seisoi vain etujaloillaan, hieroi - ja lopulta pussasi. Olin aika otettu. ;)



Norsuratsastuksesta jäi pientä varjopuolta lukuunottamatta hyvä fiilis. Mutta, nyt se on koettu. Nyt voidaan vetäistä tämä kohta to do-listasta yli, koska luulenpa, etten toista kertaa noin jättimäisen eläimen selkään hyppää!


Mira

PS. Muutama lukija kommentoi hyvin norsuratsatuksesta ja norsujen kouluttamisetsa sekä turistin vastuusta valita paikka oikein. Näiden kommenttien jälkeen kieltämättä hoksasin, miten sinisilmäisenä turistina en tiennyt vastuutani selvittää paremmin, missä norsuihin tutustua. Enhän tiedä, miten  kyseisen paikan norsuja todella kohdellaan, mutta onhan suuri todennäköisyys, että norsun saama koulutus on ollut brutaali. Älkää siis olko samanlaisia sinisilmiä omalla reissullanne! Suosittelen norsuratsastusta, mutta olkaa tarkkana siis missä sen teette.

15 kommenttia:

  1. Kannattaa muistaa, että vaikka turistien nähden eläimiä kohdellaan hyvin, voi tilanne olla aivan toinen turistien poistuttua paikalta. Norsuja kun Thaimaassakin pääsee katsomaan hieman eläinystävällisempiin paikkoihin, kuten vaikkapa villieläinkeskuksiin, joihin pelastetaan vuosittain valtavat määrät kaltoin kohdeltuja norsuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rimma, mietin itsekin samaa, että mikä todellisuus on ja jo ratsun kyytiin päästessämme kauhistuimme tuota piikkiä, se kyllä hiukan latisti tunnelmaa. Mutta en puutu asiaan sen enempää, koska en yhtään mitään norsujen oloista thaimaassa (tai missään muuallakaan) tiedä, enkä sikäli tuotakaan paikkaa osaa arvioida.

      Poista
    2. Jos asia kiinnostaa, niin esimerkiksi täällä siihen voi tutustua lisää.

      http://www.thepetitionsite.com/1/against-elephant-abuse-in-thailand/

      Poista
    3. Kiitos Rimma, käyn kyllä tutustumassa. :)

      Poista
  2. Ongelma on siinä, että vaikka norsuja kohdeltaisiin nyt näennäisen hyvin, niiden koulutus on järkyttävää.

    Katsokaapa täältä kuvasarja läpi, missä on esitetty klassinen tapa kouluttaa norsuja:
    http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/gallery/2009/12/15/GA2009121504987.html

    Puhumattakaan siitä, että villejä norsujen poikasia pyydystetään tuohon hommaan.

    Kuten Rimma esitti, on paljon humaanimpia tapoja tutustua norsuihin kuin tukea moista turisteja varten järjestettyä showta. Minusta on velvollisuus ottaa selvää, mitä menee turistina rahoittamaan.

    Ja tässä vielä ytimekkäästi:
    http://journals.worldnomads.com/responsible-travel/story/81053/Thailand/Why-Elephant-Riding-Should-Be-Removed-from-Your-Bucket-List

    -Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Kaisa! Kiva, kun kommentoit tärkeän asian puolesta! Myönnän, että minunkin olisi pitänyt olla valmeutuneempi asiasta jo aiemmin. Heräsin ongelmaan vasta jälkikäteen, koska sinisilmäisenä turistina en osannut ajatella asiaa ja näin en velvollisuuttani hoitanut, siinä olet oikeassa. Mutta siksi onkin tärkeää, että asia nostetaan esille!

      Poista
    2. Tuossa Kaisan linkkaamassa linkissä tuli itsellenikin uutena tietona mm. se, ettei elefanttien selkäranka kestä ihmisen painoa selässään, vaan painotaakasta aiheutuu pysyviä selkäranganvaurioita. Ihan järkeenkäypää, sillä eihän elefantteja ole luotu kantamaan raskaita taakkoja suuresta koostaan huolimatta.

      Itse suosittelisin norsuista kiinnostuneita turisteja ratsastuksen sijaan tutustumaan esimerkiksi tämän kaltaisiin villieläinkeskuksiin: http://blesele.org/ , jossa pääsee osalliseksi norsun "arkea" eläinystävällisemmin keinoin.

      Poista
  3. Suomalainen eläinkouluttaja Tuire Kaimio on ollut Nepalissa kouluttamassa eräässä koulutuskeskuksessa ystävällisempiä norsunkoulutustapoja (http://www.tuirekaimio.com/). Toivotaan, että opit uppoaisivat otolliselle maaperälle, sillä ilman pakottamista ja raippoja ja piikkejä saa aikaan paljon iloisempia norsuja. Kunnioitan suuresti Kaimiota ja hänen "missiotaan"! :)

    VastaaPoista
  4. Aivan ihania kuvia! Varsinkin tuo missä norsun kärsä on melkein sun kaulan ympärillä :--D Mua olisi ehkä pelottanut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks! Hehe, tuo pieni norsu ei ollut kovinkaan pelottava. :)

      Poista
  5. Upeita kuvia jälleen kerran! :)

    VastaaPoista
  6. Hienoi kuvia! Itse myös olin hyvin sinisilmäinen ekalla Thaimaan reissulla ja en edes tullut ajatelleeksi norsujen oikeaa vointia. Mutta tässä alalla kyllä sen on joutunut näkemään ettei se mitä näytetään ulospäin ole todellakaan sitä miten asiat oikeasti ovat :( mutta tosi hyvin olit kirjottanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Milluriseni.<3 Näin sitä vaan ei tavisturisti osaa ajatella, vaikka pitäisi. Mutta ehkä nyt on opittu jotain tärkeää seuraavia matkojakin ajatellen.

      Poista

Kiva kun kävit, vielä kivempi kun kommentoit :)