maanantai 20. elokuuta 2012

Veikeä herra siili




...Tai enhän minä tiedä onko hän herra. Vanhempieni omakotitalon pihassa asustaa pari pientä siiliä, jotka ovat jo sen verran tottuneet ihmisiin, etteivät kovasti vastusta ihmiskosketusta. Villeinä ne kuitenkin pihalla kulkevat ja etsivät ruokansa itse (joskus kyllä kompostista), eli mitään lemmikkisiilejä ne eivät ole. Toivottavasti selviävät talvesta ja ovat seuranamme myös seuraavana kesänä, sen verran suloisia kavereita ovat.


Sitten näppärästi kerälle, kun ei enää huvita poseerata.


Yllätin toisen siilin ruusupuskan juuresta, silmät kiinni, nenä kohti aurinkoa. Sekin varmaan nautti vielä viimeisistä auringonsäteistä ennen kylmää, aurinko on ollut sillekin varmaan tänä kesänä harvinaista herkkua. Sitten keskeytin ihanan fiilistelyhetken räppäämällä kuvan ja tyyppi oli taas ihan skarppina. Pälyili minua epäluuloisena. Siili pötkikin hetken minua tuijoteltuaan ruusupuskan suojiin varsin vikkelästi kantapäät piikkien alta pilkistellen.

-Mira

12 kommenttia:

  1. EIKÄ miten söpö!! IHANA!! Mäki haluun tommosia meiän pihalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyypit on niin hauskoja, kun ne saattaa vaan ilmestyä nurkan takaa ihmettelemään. Suloisia!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Tänks! Kuvista saa hyviä ihan yrittämättä, kun malli on noinkin suloinen tapaus. :)

      Poista
  3. EN kestä! <3 Tulee niin lapsuus mieleen, kun mummun kanssa ruokittiin mökillä siilejä. Enää niitä ei siellä Kuusamon perukoilla olekaan :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih :( Siilit ovat kyllä jotenkin suloisia. Lapsuudessa mekin siilejä seurailtiin, tosin silloin siilit eivät olleet yhtä tuttavallisia, ne lähinnä piileskelivät kompostin nurkilla ja "puksuttivat" jos lähelle meni. Nämä ovat paljon leppoisampia tapauksia!

      Poista
  4. Ihania kuvia! Siilit on niiin söpöjä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yhdyn mielipiteeseen, ne ovat todella suloisia. :)

      Poista
  5. IIIIK miten ihana siiliherrarouva! Mä en oo nähnyt siiliä varmaan kymmeneen vuoteen, missä ihmeessä ne kaikki on. :(

    p.s Ihastuin kovasti sun blogiin, valoisan iloista tunnelmaa ja kauniita kuvia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kaimakuomaseni, Mira. :) Siilithän on vähän semmoisia lymyilijöitä, harvemminhan niitä näkee. Tämä oli kyllä varsin suloinen tapaus tepastelemassa ympäriinsä!

      Ja hei kiitos piristävästä kommentista. :) Kiva kuulla, että tykästyit, juuri kävin syksyisen raikkaita uusia kuviasi katsomassa ja ihastelemassa! Seuraillaan siis puolin ja toisin.

      Poista

Kiva kun kävit, vielä kivempi kun kommentoit :)