Sohvan valinnan ongelmat

Kuva | Kuva | Kuva | Kuva 

Sohvaahan ei pitänyt ostaa ennen muuttoa mutta... Lopulta oli vaan pakko, kun oikea yksilö löytyi. Päädyimme alkuperäisten suunnitelmien mukaan avokulmaiseen kulmasohvaan. Ja ei, se ei ole kuvanmukaisesti valkoinen, vaikkakin muuten samanmoinen. :)

Ongelmia sohvanvalinnassa, tai lähinnä sen kankaan valinnassa vaikeuttivat vanhat olohuoneen kapistukset,  vaalean beige nojatuoli ja matto. Toiveena oli myös, että mustavalkoisen täytyy sopia sohvaan kivasti  muiden tekstiilien muodossa. Esimerkiksi tuo kollaasin mustavalkoinen Fasett-tyynynpäällinen on aika herkku. Tiedän, että Herra "Mr. Sisustus" Paananen varmaan kääntää kylkeään omalla luksussohvallaan, kun taas me surkeat suomalaiset takerrumme yksityiskohtiin sisustuksen lähtökohtana, anteeksi Marko!:) Mutta  mieluista kokonaisuutta tässä silti etsitään, oli lähtökohta mikä tahansa. Sohvan värikartoitus lähti liikkeelle lähinnä siitä, että haluan myös tulevaan kotiimme kotoisaksi tuntemiani maanläheisiä sävyjä, beigeä, vaaleaa ja harmaata. Harmaata nykyisessä sisustuksessa ei oikein ole, mutta tavoitteena oli saada jonkinmoinen greige-väri (grey+beige) sohvaan, jotta nämä jo nykyisestä kodista uuteen seuraavat huonekalut ja tekstiilit  yhdistyisivät kauniisti uusiin tulokkaisiin.

Lopulta, pitkän pohdinnan, myyjän hyppyyttämisen ja kangaspalojen tutkimisen jälkeen  jopa luonnonvalossa (suosittelen!), löysimme harmaan sävyn, joka täytti hyvin toiveeni: Harmaa kangas, joka taittaa ihan hitusen beigeenkin. Hyvää kuvaa kankaasta ei ole, mutta kollaasin sohvan väri on lähellä oikeaa sävyä, tosin kuvan kankaasta sohvamme väri on vielä hitusen harmaampi tai ainakin tummempi. 

Kun hyviä vaihtoehtoja oli jäljellä enää kaksi,  puntaroimme asiaa lopulta tylsästi kissojenkin kannalta: tummemmasta harmaasta kissan karvat eivät pistä silmään ihan niin helposti, kuin vaaleammasta vaihtoehdosta. Jälleen kerran sisustuskunigas kääntäkööt kylkeään siellä puhtaanvalkoisella sohvallaan, mutta minähän ne karvat sohvasta imuroin - tai siis jätän imuroimatta...  ;) 

Jännityksellä odotan, tapahtuuko ns. ketjureaktio uuden sohvan saavuttua - sointuvatko matto ja nojatuoli uuteen kapistukseen?  Noh, niin tai näin: nyt on helpottunut olo, kun sohva on saatu tilaukseen.  Nyt vain odottelemaan sen (ja muuttopäivän) saapumista! :) 

Mira

Hei, muutetaan jo!

Varmaan joku jo hermostuu, kun en saa mitään järkevää sanotuksi, vaan odotan muuttoa yhtä paljon kuin muumipeikko kevättä, enkä malta olla mainitsematta siitä jokaisessa käänteessä. Kuten kuvasta näkyy, myös naukulit ovat pakanneet kimpsut, kampsut ja itsensäkin muuttolaatikoiden uumeniin, sillä hei, let's move already! Tyypit ovat selkeästi vähän huolissaan siitä, pääsevätkö mukaan. Minä olen huolissani siitä, tuleeko muuttopäivä koskaan, vai venyykö tämä kuukausi ikuisuuksiin. ;) Vielä 14 päivää.

Mukavaa perjantaita, kuulemma on hellettä luvassa!

Mira

6 x rakkautta

(Kuva)

Aiemmin hehkuttamani Bess-tuolit on nyt tilattu! Kuusi tälläistä kaunokaista saapuu meille kesäkuussa ihastuttamaan arkeamme. :) 

Mira

Tämän täytyy olla kesä

Viikonloppuna kesän tulon haistoi, maistoi ja eli jokaisella pienellä solullaan. Aurinko paistoi ja ilmassa tuoksui semmoinen... Noh, kesä. Kaikki kasvit hengittävät kesää sisuksiinsa  ja kasvavat huimaa vauhtia.  Samoin minun kesämieleni! Vaikka juuri tällä hetkellä ulkona sataa, ei se haittaa, koska se tietää vain sitä, että kesän ihana vehreys tulee vieläkin nopeammin.:) Kesämieltä nostattaa vieläkin enemmän ajatus siitä, että muutto lähestyy, hitaasti mutta varmasti. Pian saan tepsutella ensimmäistä kertaa omalla pikkuisella ruohopläntilläni paljain varpain. 

Kesämielellä, jäätelö kielellä, 

Mira

Vallilaa vai Marimekkoa ikkunalle?

Nyt on hakukoneet ja kuvahaut käännetty suorastaan ympäri yrittäessäni löytää mustavalkoisia verhoja uuteen asuntoomme. Aiemmin paljastin ruokatilan suunnitelmiani postauksessani, jonka jälkeen jäin miettimään olohuoneen, ruokatilan ja keittiön yhteistä ikkunaseinää verhoineen. Nyt luulen, että on kärkikasti valittu! Jos näistä ei löydy lempparia, niin sitten ei mistään.  Marimekkoa vai Vallilaa, siinäpä hyvä kysymys! Täytyy myöntää, että myös Ikea oli aika kova kilpailija, mutta karsiutui loppukahinoissa ainakin suunnitelmista pois. Katsotaan sitten loppuvaiheessa, jääkö verhojen hankinta budjetista kiinni ja palaan nöyränä edullisten verhojen pariin.;)

Printtikuosit, aiheena puu

1. Vallilan Kelohonka on tunnettu kangas, jota aina jään ihastelemaan. Mustavalkoinen versio kankaasta on dramaattisen kaunis. (Kuva)

2. Vallilan Petäjä-kangas on luonnonläheinen ja pirteä vaihtoehto. (Kuva)

3. Marimekon Tuuli kangas on eläväinen ja tyylikäs, ehkä tämän hetkinen suosikkini.(Kuva)

Kuviolliset kankaat

1. Marimekon Vatruska-kangas tuo mieleen kesän ja on veikeä kuvioiltaan.(Kuva) 

2. Marimekon Siirtolapuutarha-kangas tuo vähän väriä tähän sakkiin. Miksei tätä ole mustavalkoisena? (Vai onko?) Kuvioltaan tämä on kärkikahinoissa, mutta värit arveluttavat... (Kuva)

3. Marimekon Bottna-kangas on kaunis, raikas, mutta onko kangas kuitenkin liian vaalea? (Kuva)

Graafiset kankaat

1. Marimekon Kaivo kangas on tyylikäs ja tunnettu kuviostaan. (Kuva)

2. Marimekon Lokki-kankaan kaaret elävät kauniisti verhoissa. (Kuva)

3. Vallilan Pilkku-kangas on myös veikeä ja isot kuviot yksinkertaisen kauniita katsella. (Kuva)

Nyt vaan sitten puntaroimaan vaihtoehtoja (ja hintoja).  

Miten näin hyvistä vaihtoehdoista saa päätettyä?

Mira

Ruusuja äideille!

Äitienpäivänä jokaisen äidin kuuluu saada ruusuja. Ruusuista äitienpäivää!

Mira

Suunnitelmia ruokailutilaan

Heipäti hei täältä muuttolaatikoiden keskeltä! Vaikka muuttoon on vielä kolme viikkoa (eli 21 päivää), olemme saaneet jo kiitettävän määrän laatikoita täytettyä esineillä, kirjoilla, lehdillä, jopa joillakin astioilla. Tyhjenevän asunnon keskellä ajatukseni ovat karanneet jo uuden asunnon sisustukseen. Ruokatila, joka on itseasiassa samaa tilaa keittiön ja olohuoneen kanssa, on hahmottunut ensimmäisten joukossa ja vähän omia aatoksianikin kokoamaan koostin pienen kollaasin ruokailutilan ympäristöstä.

Pöytä

Pöydästä teinkin pientä pohdintaa aiemmassa postauksessani. Huonekalukaupoissa pienen kierroksen tehtyämme havaitsimme, että kissan kynsiä parhaiten poissa pitelee korkeakiiltoinen pöydän pinta. Voitte kuvitella, miten fiksuilta näytimme yrittäessämme raapia kaupassa jokaisen pöydän jalkoja. ;) Niinpä Askosta tarttui mukaamme kuvanmukainen kuuden hengen Shout-pöytä, joka sattui olemaan alennuksessa alle 300 euroa. (Kuva täältä.)

Valaisin

Lokki-valaisimesta myös kirjoitin jo aiemmin haave-postauksessani. Lamppua ei ole vielä hankittu, eikä isäntääkään ihan vielä vakuutettu kalliin lampun hyödyistä, mutta kyllähän se meidän keittiöön tiensä löytää, ainakin ajan kanssa. :) Lokki-valaisimen isompi versio miellyttää enemmän, vaikka pienempikin versio on varsin söpö. Nyt jos jollakin on tietoa, mistä valaisin kannattaisi hankkia, otan mielelläni vinkkejä vastaan! Googlaillessa löytyi useitakin vaihtoehtoja, hintahaitari näyttää olevan aika vaihteleva ihan myyjästä riippuen. (Lokki-valaisimen kuva täältä.)





Sisustustarra

Kollaasin koivuja esittävä "Birch"-sisustustarra on itseasiassa asunnon aiemman omistajan seinään kiinnittämä. Koska ihastuimme tarraan kovin, se saa jäädä paikoilleen. Olen valkoisten seinien kannattaja, ja valkoinen ruokailutilan takana oleva seinä tällä tarralla näyttää miellyttävältä. Olisi ollut sääli repiä kaunis koko seinän korkuinen tarra pois, joten olen iloinen siitä, että se sai jäädä! Näitä "Birch"-tarroja myydään useissa verkkokaupoissa hitusen alle kahdeksalla kympillä. (Tarran kuva täältä.)





Ruokatuolit

No sitten se tuolijuttu. Kävimme istumassa varmasti satoja tuoleja Ikeasta Iskuun, mutta mikään ei oikein tuntunut tai näyttänyt omalta. Olin iskenyt silmäni jo aiemmin Kodin Ykkösen myymiin Bess-tuoleihin. Niiden muotokieli on kaunis, puiset osat tuovat lämpöä ruokatilaan ja saavat kauniisti jatketta tammiparketista. Eivätkä ne ole kokonaan nahkaa. (Kissat again you know...?) Kun kävimme nämä tuolit koeistumassa, oli ratkaisu tehty samantien ja epäluuloinen avokkikin vakuutettu! Tuoli on nimittäin erittäin hyvä istua. Bess-tuolit kotiutamme, kun niitä saadaan lisää keskusvarastolle. Kodin Ykkösen alennuspäivät (-25% kaikista huonekaluista) alkavat kuitenkin sopivasti palkkapäivänäni, joten silloin hyökkään tilaamaan kuusi ihanaa tuolia ruokapöydän jatkeeksi. :) (Kuva täältä.)






Kello

Ruokailutilan takaseinään kauniin Birch-tarran lisäksi asettuu "kohokuvioinen" Clas Ohlsonilta löytyvä kello, jonka eri osat asetellaan seinän pintaan kiinni. Varsinaista kellotaulua siis ei ole, vaan kellosta voi siis mallailla juuri sen kokoisen kuin haluaa. Koska ajatukseni olisi, että tämä olisi tarran lisäksi ainut asia, joka seinälle tulee, saa kello olla aika iso. Kello näkyy kauniisti olohuoneeseen, joten se on jonkinlainen "keskipiste" kaikelle. Ajatuksen tästä kellosta varastin siskoltani, jolla tällainen kello jo seinällään on. (Kuva täältä.)




Verhot

Verhoiksi ajattelin jotain ryhdikästä, graafista printtikuviota ja mustavalkoista. Marimekko, Vallila, löytyyhän näitä! Asunnossamme toistuu pinnoissa vahvasti valkoinen väri ja puun eri sävyt, joten ajattelin mustavalkoisten verhojen tuovan hiukan ryhtiä tilaan ja yhdistävän tekstiilit seinän mustavalkoisiin elementteihin. Esimerkiksi tämä Marimekon Tuuli-kangas voisi olla teemaan sopiva. :) Koska ikkunaseinä jatkuu olohuoneeseen asti, täytyy verhojen mielestäni olla pitkät. Näiden verhojen rinnalle on helppo tuoda vaikka edullisempia tehostevärejä tai vaaleita verhokankaita, jos tarpeen. (Kuva täältä.)

Semmoisia suunnitelmia täällä on haudottu! Olipa piristävää vetää kaikki suunnitelmani yhteen kollaasissa, kokonaisuutta hahmottaa paljon paremmin kun saa ajatuksensa samalle "paperille". Joskus kokonaisuuden suunnittelu kerralla todellakin kannattaa. :) Toivottavasti nämä näyttävät sitten "luonnossakin" yhtä kivalta yhdistelmältä. Harmi, ettei vielä ole kuvia tilasta, mutta kaikki ajallaan!

Nyt ryhdyn googlailemaan noita verhokankaita, mikä meille parhaiten sopisikaan...

Mira

Voihan juhlaherkut!

Hiphei! Jottei arki ja asunnonpohdinta käy liian raskaaksi, laitan muutaman ottamani kuvan herkullisesta voileipäkakusta ja muista herkuista kummityttömme Liljan ristiäisistä, joita vietettiin huhtikuussa. Valitettavasti siis näistä herkuista en voi ottaa kunniaa, sillä  vieraana pääsin nauttimaan näistä sekä kameran takana että lautaselta (ne osaan parhaiten, krhmn), mutta herkkujen tekoon en osallistunut kaikkien iloksi ja onneksi.:) Nämä kuvat ehti Liljan äiti Marianne jo julkaista omassa blogissaan, mutta oli pakko jakaa nämä herkut myös teille täällä oman blogini puolella. Lisää ristiäiskuvia  ja ilosia hetkiä kummityttöjemme temmellyksestä löytyy Mariannen ihastuttavasta blogista Pikku-Karhun elämää. Käykää kurkkaamassa herttaisia kummilapsosiani ja heidän kaunista kotiaan. :)

Olen aina ollut enemmän perso suolaisile herkuille. Voileipäkakut on siis suurta herkkua (siksi suurin osa kuvista ehkä onkin voileipäkakusta, hmmm)! Ehkäpä väännän moisen sitten tupareihin, kunhan niiden aika joskus koittaa... 

Mira

Kotipesääni Lokin toivoisin

Nyt, kun uusi koti on oikeasti jo lähes näpeissä, on haaveilu ja suunnittelu suorastaan karannut käsistä. Vuokra-asuntoon emme nimittäin tehneet isompia hankintoja pitkään aikaan juuri se ajatus mielessämme, että saamme sitten istutettua uudet kalusteet uuteen kotiin paremmin. Uusia hankintoja yritämme tehdä harkiten ja vähitellen. Se mielestäni tuntuu myös mielekkäältä, koska olenhan tämmöinen pieni pesänrakentaja luonteeltani, eikä koti varmaan koskaan tunnu (avomieheni harmiksi) valmiilta, vaan aina löytyy joitakin aarteita, jotka täytyisi suorastaan lennättää kotiin. Tämä pitkäjänteinen pidättäytyminen ostostelusta on myös tehnyt hyvää, sillä uskon nyt pystyväni harkitsemaan tarkemmin hankintojani. Yksi haaveilemani juttu on jo pitkään ollut Lokki-valaisin. 

Koska valaisin on ollut ihaluni kohde jo vuosia, melkein uskoisin, että se voisi olla yksi semmoinen hankinta, johon olen rahallisesti valmis panostamaan. Vaikka valaisin nousi uudelleen suosikiksi jo muutamia vuosia sitten, uskon sen pysyvän pitkään omana suosikkinani, eikä sen arvo ainakaan omissa silmissä vähene, vaikka sisustuslehdet tämän klassikon (hetkeksi) hylkäisivätkin. Voi kuitenkin olla, ettei Lokki rantaudu ihan heti kotipesäämme, vaan vasta "tärkeämpien" hankintojen jatkeeksi (koska sohva nyt vaan on mukavampi istua, heh.) 

Lokin haluaisin asettaa leijailemaan kodin sydämeen, keittiönpöydän päälle. Mutta pohdiskelen täällä, että sopisikohan se myös olohuoneeseen? 

Mira

Innostunutta tohinaa ja muuton kohinaa

Viimeisestä postauksesta on kulunut jo tovi. Sille on syynsä, nimittäin täällä tohistaan ja kohistaan innostuksesta niin, etten meinaa sanaa suustani saada. Tasan kuukauden päästä nimittäin pääsemme muuttamaan ensimmäiseen ikiomaan kotiimme. :) Nimikirjoituksia on raapusteltu niin moneen paperiin, ettei uskoisi. Uudeksi kodiksi valikoitui lopulta 2008 valmistuneen luhtitalon ilmava ja tilava kaksio, jonka perään huokailimme pitkään ja vaikka kuinka kolusimme läpi muita asuntoja, ei mikään tuntunut niin omalta kuin tämä tuleva kotimme. Onneksi ostajan markkinat takasivat sen, että asunto oli vielä myynnissä, kun tuo maagiset 10% asunnon hinnasta oli saatu säästöön. En olisi heti arvannut hankkivani kaksiota, mutta nyt se tuntuukin jo aika järkevältä valinnalta, koska onhan tämän asunnon tarkoitus olla ensimmäinen kynnys matkalla kohti omakotitalon rakentamista, joka on kuitenkin meidän ultimate-haave numero 1.

Uusia hankintoja on tehty ja suunniteltu rutkasti, sillä kaikki huonekalut menevät uusiksi muuton yhteydessä. Laatikkojen rapinaa ja täyttelyä aloiteltiin eilen vanhassa asunnossa, joka tuntuu nyt niin pieneltä, kun tietää mihin on pian pääsemässä. Voi tätä jännitystä!

Mira