Rentoutumisen lähtökohdissa Hua Hinissä

Lomalla yksi rentoutumisen avain on miellyttävä hotelli, jonka haluaa vielä jälkeenkin päin muistaa. Ei välttämättä henkilökunnasta, tähtien määrästä, vaan niistä pienistä yksityiskohdista, jotka tekivät lomasta loman.

Jälkeenpäin on ihanaa muistella käytäviä, joilla kulki auringon paistaessa ikkunoista, lattioita jotka kostuivat uima-altaan kastelemista varpaista, näkymät, joita tuijotteli parvekkeelta kirjan lukemisen välissä. Allas, sieltä kuuluvat iloiset loiskeet ja riemun kiljahdukset, sen viileä vesi. Ja ennen kaikkea se ensimmänen näky aamulla: palmun lehti, joka huojuu hennossa tuulessa makuuhuoneen ikkunan ulkopuolella.

Meidän hotellimme oli Hua Hinissä Bluelagoon Sunvillas, josta vuokrasimme kahden makuuhuoneen huoneiston. Tilaa viidelle ihmiselle oli loistavasti ja huoneistosta pidimme paljon. Huoneisto oli toisessa kerroksessa, joka oli samalla ylin kerros. Pääsimme nauttimaan auringonotosta siis joka päivä omalla parvekkeella (ei yleistä uima-allas aluetta, ja ikuista kilpailua aurinkotuoleista, ihanaa!), joka oli myös sopivan kokoinen. Hotellialuetta kierteli kuulemma Thaimaan pisin uima-allas. Tarkkoja mittoja en ole tarkistanut, mutta jostakin 1,5 kilometristä oli puhe (ja kyllä sen kiertämiseen aikaa aina kuluikin sen verran, että uskoisin tuon pitävän paikkansa.) Jos hotellista on kiinnostunut, voin suositella hotellia huoneistona, mutta hotellin toimintaperiaate on kieltämättä hiukan erikoinen, eikä palveluja ollut oikeastaan lainkaan saatavilla. (Kannattaa lukea kaikki arvostelut ja olla tietoinen tästä, niin ei tule yllätyksenä.) Mutta oikeastaan meitä se ei haitannut, kun pääsimme nauttimaan omasta rauhasta ja tilavasta huoneistosta ja hotelli oli paljon parempi valinta, kuin perinteinen kerrostalo-hotellihuone.

Voih, ikkunan maisemat eivät tällä hetkellä ole aivan samanlaiset...  Lunta pukkaa ja yöllä pakkasenkin pitäisi tiukentua parinkymmenen asteen tuntumaan. Aivan käsittämätöntä, että vielä hetki sitten olimme tuon palmun alla ja lämpöä riitti. Useat ovat suunnalleet matkamessuille, ja kyllä kieltämättä muutamat matkamessujen tarjouksista houkuttelevat... Onko kukaan varannut matkoja matkamessujen tarjouksista?

Lämpöä ja uima-allasta (ihan vähän vaan) kaipaillen, 

Mira

Boat trip to Nessebar

Ainut pieni evänliikautuksemme koko loman aikana oli reissu läheiseen Nessebarin vanhaan kaupunkiin. Nessebar on kaiketi noin viiden kilometrin päässä Sunny Beachiltä, ja sinne olisi päässyt myös kävelemällä. Mutta arvatkaa vaan haluttiinko kävellä. No ei. Varsinkaan, kun tarjolla oli myös venekyyti! Venekyyti kesti noin 20 minuuttia, jos nyt en ihan valehtelisi. Ja taisi maksaa 10 levaa yhdeltä. (Eli noin 5 euroa.)  Jos asustaa tuossa toisessa päässä rantakatua, kannattaa ehdottomasti mennä sieltä veneen kyytiin. Oli nimittäin edullisempi kyyti, kuin keskeltä rantakatua lähtevän paatin. Asiakkaitakin oli huomattavasti vähemmän. Jos haluaa olla budjettitietoisempi, pääsee bussillakin hyvin Nessebariin 1 levalla, eli 50 sentillä. Näin me tulimme pois, tosin bussikyyti ei ollut kyllä yhtä mukava kokemus, kuin tämä menomatka veneellä. :)

Sattui olemaan tuulinen päivä, joten heikkovatsaisempi olisi voinut tulla merisairaaksi. Itse nautin tyrskyissä pomppimisesta. :)

 Lisää itse Nessebarista myöhemmin. :)

Miranen

Aurinkoinen Ranta kutsuu!

Aurinkoisemmat maisemat kutsuvat meitä, lähdemme reissaamaan Bulgariaan! Kohta istun aurinkotuolissa drinkki kädessäni. En malta odottaa!

Kohta palanut Mira :)

Teemavärinä keltainen

Muumipappana merellä

Tuntuu, että kovin moni on nyt taas käynyt naapurimaamme kesäkaupungissa, Tallinnassa. Mekin teimme pienen viikonloppureissun Tallinnaan. Laivalla en muista olleeni aikoihin (kröhmn, en muista?), varsinkaan kesällä. Talvella hyinen meri ei edes tätä muumipapan-sieluista houkuta, vaikka muutoin salainen haaveeni on asua tuulisen meren rannassa (ja syyttää aina tuulta siitä, ettei hiuksia tarvitse kammata) ja istua kalliolla. Tuijotella merelle ja haistella sen suolaista tuoksua. (Tiedän, kuulostaa kliseiseltä.)

Piippua en sentään muumipapan tapaan kaipaa! Siltä laivan kannella enemmänkin haisi. Maisemia se ei silti huonontanut.

Kesäinen meri oli kaunis. Matkaseurueen pieni piristys, ihana kummityttömme Emilia-neiti taisi myös olla yhtä innoissaan merestä! Emilia on loistava malli, koska antaa ilmeiden tulla ja mennä, eikä juuri jännitä kameraa, joten räpsräps. Loistavia ilmeitä saa tallennettua ihan pienessä hetkessä. Parhaita ovat ne pienet tunteet, joita pieni velloo sisällään vielä tietämättä, mitä ne oikein tarkoittavatkaan, mutta silti osaa ne jo osoittaa ilmein ja elein niin suloisesti. Tässä siis muutama ilmeikäs ja tunteikas kuva pienokaisesta (joka muuten täyttää jo kohta vuoden). 

Tämän Pikku-Karhun elämästä voi lukea tarkemmin täältä.

Meriterveisin,

Mirppu