Rantaelämää välillä Hua Hin ja Cha-am

Pakkohan se on Thaimaassa ollessa kokea: rantaelämä. Isot aurinkohatut, tuulessa huojuvat palmut, kookosöljyn makea haju ilmassa, meriveden suolainen tuoksu, värikkäät aurinkotuolit ja huolettomat turistit. Ja paahtava aurinko. Mihin sitä nyt pääsisi Thaimaassa karkuun paremmin, kuin pulahtamalla viileähköön meriveteen? 

Lomakertomukset jatkuvat rantaelämällä. :) Harmaata Tampereen taivasta tuijotellessani sain aika tujauksen energiaa sunnuntaihin katselemalla rantakuvia reissultamme Hua Hinistä. Tässä muutamia rantatunnelmia sekä Hua Hinin rannalta että Cha-amin rannoilta, jossa valitettavasti emme tällä lomalla viettäneet juurikaan aikaa, muuta kuin parilla visiitillä. Onnistuin nimittäin sairastumaan juuri niihin aikoihin, kun olimme lomaamme budjetoineet ranta-aikaa. Muutama piipahdus rannalle ja pulahdus ihanasti kelluttavaan suolaiseen meriveteen kuitenkin tuli tehtyä, onneksi!

Hotellimme sijaitsi tosiaankin Hua Hinin ja Cha-amin välissä.  Käväisimme molemmilla rannoilla ja aika nopeasti selvisi, että hotellin läheinen ranta oli huomattavasti rauhallisempi Hua Hinin päärantaan verrattuna. Toisaalta väkimäärä Hua Hininkin rannalla oli varsin maltillinen verrattuna esimerkiksi Bulgarian reissuumme, jossa rannat kuhisivat turisteja muurahaispesän tavoin silmän kantamattomiin.

Laiskureina ja osittain myös sairasteluni vuoksi emme lähteneet niitä "paratiisirantoja" etsimään, vaan tyydyimme näihin turistirantoihin sen vähän, mitä rannalla lomallamme vietimme. Jossain vaiheessa olin jo suunnitellut reissua "läheisen" kansallispuiston uumeniin, joiden rannat kuulemma ovat upeita ja autioita. Jouduin kuitenkin luopumaan suunnitelmista, kun päivät Hua Hinissa hupenivat sairastellessa, onneksi sentään oman altaan ääressä.  

Mutta hiekka, merivesi ja aurinko - aina hyvä yhdistelmä. Missä vain. En siis valita. Pitäähän sitä seuraavillekin reissuille olla jotakin nähtävää. :) 

Mira

Kun me vain olimme

Tuo "oleminen" olikin oikeastaan lomakohteemme valinnan syy reissatessamme Bulgariaan. Juurikaan näkemistä kyseisessä kohteessa nimittäin ei ole, itse kun en yökerhoissa juuri viihdy, ja niitähän kyseisestä kohteesta löytyy... Tosin retkillähän emme käyneet, emmekä kamalasti vaivaa ympäristömme tutkimiseen tällä reissulla nähneet, joten mikäs minä olen sanomaan, ties minkälaisia nähtävyyksiä jäi näkemättä! Mutta oikeassa olin sanoessani, että kun vaan semmoisiin paikkoihin ei mene joista ei pidä, niin saa juuri sellaisen loman kuin haluaa. Ei ole pakko riehua yökerhoissa, jos ei viihdy. Otettiin siis rennosti ja nautittiin lämmöstä ja syötiin vähän liiankin hyvin (tietää tiukkaa dieettiä syksylle). :) Ja onhan tuo itse ranta nähtävyys jo sinänsä.

Oleilimme lähinnä omaksi yllätykseksemme uima-altaalla niin paljon, että jopa aurinkorasva luovutti ja loppui kesken loman. Hotellimme sijaitsi suoraan meren rannassa, joten meressäkin kävimme kastautumassa ja rannalla lötköttelemässä, tässä hiukan makuaisia rantatunnelmista, allastunnelmiakin kyllä on tulossa. :)

Toki turistilaumoja ei moisessa kohteessa pääse pakoon, mutta ei se ole tarvekaan. Ihmisvilinä on ihan kivaa, vaikka lopulta kaipaankin rauhaa, hyvän kirjan ja musiikin avulla sekin onnistuu rannan vilinästä huolimatta.

Pakkohan tuommoinen vesimeloni-kuppo oli ostaa mieheltä, joka kulki koko päivän ohitsemme huudellen "Nice fruits fresh, fresh nice fruits, fruits fresh nice". :) On siinäkin homma.

Lopulta siis tämä markkinointi-ihminenkin heltyi näiden loistavien sloganeiden myötä ja päätti panostaa pari levaa hedelmiin.  Ja olihan se, nice  and fresh.

Voih, miten epärealistista (ja epäreilua) on olla Suomessa, vastahan tuolla olimme. Höh. Noh, lisää lomatunnelmia luvassa, ihanaa kun on kuvia joiden parissa vielä jatkaa lomaa, vaikka huomenna onkin taas paluu töihin.:)

Mirppunen:)